keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Pellon kunta ei innostu kuntaliitosselvityksistä

Yle Lappi julkaisi tänään otsikon, etteivät Lapin kunnat innostu kuntaliitosselvityksistä. Onko tuo nyt ihme. Taas ollaan menossa asiassa se kuuluisa takapuoli edellä. Onneksi lappilaisten kuntien edustajat yhdistivät voimansa ja tukivat maakuntajohtajan esitystä yhteisen SoTe-mallin etsimisestä. SoTe-malli on sinänsä avainasemassa, että se tulee tulevaisuudessa linjaamaan hyvin pitkälle kuntien elinvoimaisuuden.

Yle Lappi uutisoi, ettei myöskään Pellon kunta ole ryhtymässä tekemään selvityksiä. Omalta osaltani olen asian valmistellut kunnanhallitukselle ja siitä edelleen valtuuston päätettäväksi seuraavan kaltaisella ehdotuksella:

"Pellon kunta hakee poikkeusta selvitysvelvollisuudesta, koska kuntarakennelain tavoitteet ovat selkeästi ristiriidassa kuntajaon muuttamisen kanssa. Toiseksi toiminnallisen kokonaisuuden muodostaminen ei ole mahdollista erityisen harvan asutuksen vuoksi, Pellon kunnan syrjäisyysluvun ollessa 1,59. Viimeisenä perusteena Pellon kunta esittää, että meänkielisten asukkaiden kielelliset oikeudet tulevat parhaimmin turvatuksi nykyisellä kuntajaolla".

Lähdin omassa valmistelussa liikkeelle tällaisella ehdotuksella, sillä viime vuotisissa karttaharjoituksissa Pellon kunnalle annettiin kaksi vaihtoehtoa, eli liityntä Rovaniemeen tai Tornioon. Molemmissa tapauksissa demokratia ei ainakaan lisääntyisi, sillä 3700 asukkaalla tulisi todella onnistua ehdokasasettelussa, jotta saataisiin edes muutama läpi uuteen kaupungin kanssa yhdessä muodostettavaan valtuustoon.

Oikeus hakea poikkeusta on annettu kunnille, joiden syrjäisyysluku on yli 1,00 ja tämän Pellon kunta ylittää kirkkaasti. Siitä syystä tämä 1,59 tuodaan esille. Kertoohan se myös jotain jo nykyisenkin kunnan haasteista, esimerkiksi kuntakeskuksen tavoitettavuudesta huonojen julkisten yhteyksien kunnassa, palvelujen tuotettavuuden haasteista ja niin edelleen. Kuntaliitoksen aiheuttama hallinnon etääntyminen entistä kauemmaksi kadottaisi suuruuden ekonomialla saavutettavan hyödyn maantielle ja lisäisi siten tehottomuutta. Tottakai meillä on omana kuntana vielä kehitettävää, ja tätä työtä tehdään koko ajan, esimerkiksi lisäämällä teknologiasovellutusten käyttöä.

Viimeisempänä nostin esille meänkielen.Selvitysalueesta poikkeamisen yhtenä edellytyksenä on suomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaaminen. Kuntarakennelain luonnokseen toimme esille, että meänkielelle tulisi antaa virallinen vähemmistökielen asema kuten Ruotsissa. Tämä syötti kuitenkin sylkäistiin pois valtionhallinnossa, joten meille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin turvautua meänkielen omaan kotimaiseen statukseen joka on siis suomenkielen murre. Pellolaiset itseidentifioivat meänkielen vahvasti osaksi paikallista kulttuuria, joten pakko tämä on meidänkin huomioida.

Näillä siis mennään toistaiseksi ja katsotaan kun hallitus- ja valtuusto pääsevät asiaa käsittelemään, että jakavatko he esittelijän näkemyksen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti